Päivi Andersson

Jyväskylän Halssila – 1950-luvun omakotialue Halssilanmäen kaakkoispuolella

Aittovuoren rinteeseen, uuden Halssilanmäen asuinalueen kaakkoispuolelle sijoittuva omakotitaloalue on rakennettu 1950-luvun alkuvuosina. Tontit alueella ovat suuria ja puutarhamaisia, ja noppamaiset päärakennukset sijoittuvat rytmikkäästi katujen varsille rivistöksi ja talousrakennukset tonttien perälle. Alueen yläosassa Ilveskujasta eroaa ympyräkatu Mäyränmutka, jonka keskelle jää pieni metsikkö.

Rintamamiestalot on rakennettu vuoden 1950 asemakaavan pohjalta suoraviivaisesti ja yhdenmukaisesti. Asemakaavassa ei ollut erityisiä suojelumääräyksiä, mutta päärakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat oli määritelty tarkasti. Asemakaava myös määräsi, että tonttien istutettavat osat oli pidettävä puistomaisessa kunnossa. Asemakaavan mukaan piti noudattaa myös erillistä esipihasuunnitelmaa niissä kortteleissa, joihin kaupunki oli sellaisen laatinut. Puolitoistakerroksisten omakotitalojen pihapiireissä on myös kookkaita havupuita ja koivuja. Katumaisemaa rajaavat 1950-lukuun kuuluvat pensasaidat. Aikakauden esipihasuunnittelu kuvaa osaltaan keskusjohtoista julkista viherympäristösuunnittelua ja modernin kaupunkiympäristön synnyttämistä omakotitaloalueilla.

Alueen omakotitaloissa on tehty muutoskorjaustöitä, mutta pääosin rakennusperintö on säilyttänyt historiallisen ilmeensä.

Lähteet

Haikari, Janne. Nakertaen XVI kaupunginosa. Tuohimutkan–Kivistön–Halssilan paikallishistoria. Halssilan asukasyhdistys. Jyväskylä 2001.

Lindell, Leena. Jyväskylän säilytettävien omakotitaloalueiden inventointi 2005, Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto.

Suur-Halssilan modernin rakennusperinnön inventointi, Keski-Suomen museon KIOSKI-tietokanta.

SÄILYKE – Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus 2010.

Aittovuoren rinteeseen, uuden Halssilanmäen asuinalueen kaakkoispuolelle sijoittuva omakotitaloalue on rakennettu 1950-luvun alkuvuosina. Tontit alueella ovat suuria ja puutarhamaisia, ja noppamaiset päärakennukset sijoittuvat rytmikkäästi katujen varsille rivistöksi ja talousrakennukset tonttien perälle. Alueen yläosassa Ilveskujasta eroaa ympyräkatu Mäyränmutka, jonka keskelle jää pieni metsikkö.

Rintamamiestalot on rakennettu vuoden 1950 asemakaavan pohjalta suoraviivaisesti ja yhdenmukaisesti. Asemakaavassa ei ollut erityisiä suojelumääräyksiä, mutta päärakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat oli määritelty tarkasti. Asemakaava myös määräsi, että tonttien istutettavat osat oli pidettävä puistomaisessa kunnossa. Asemakaavan mukaan piti noudattaa myös erillistä esipihasuunnitelmaa niissä kortteleissa, joihin kaupunki oli sellaisen laatinut. Puolitoistakerroksisten omakotitalojen pihapiireissä on myös kookkaita havupuita ja koivuja. Katumaisemaa rajaavat 1950-lukuun kuuluvat pensasaidat. Aikakauden esipihasuunnittelu kuvaa osaltaan keskusjohtoista julkista viherympäristösuunnittelua ja modernin kaupunkiympäristön synnyttämistä omakotitaloalueilla.

Alueen omakotitaloissa on tehty muutoskorjaustöitä, mutta pääosin rakennusperintö on säilyttänyt historiallisen ilmeensä.

Lähteet

Haikari, Janne. Nakertaen XVI kaupunginosa. Tuohimutkan–Kivistön–Halssilan paikallishistoria. Halssilan asukasyhdistys. Jyväskylä 2001.

Lindell, Leena. Jyväskylän säilytettävien omakotitaloalueiden inventointi 2005, Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto.

Suur-Halssilan modernin rakennusperinnön inventointi, Keski-Suomen museon KIOSKI-tietokanta.

SÄILYKE – Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus 2010.

Puutarhatarinoita-sivusto kerää tietoa kaupunkialueiden yksityisistä pihoista ja puutarhoista.

Pin It on Pinterest