Päivi Andersson
Jyväskylän Halssila – Vaajakoskentien alapuolinen Halssila
Vaajakoskentien ja Jyväskylä–Pieksämäki-rautatien, Jyväskylä–Vaajakoski-moottoritien sekä Jyväsjärven välinen alue on muodostunut 1900- ja 2000-luvulla. Maisemassa korostuvat 1960-luvulla korkealle mäelle rakennetut koulu ja kirjasto. Vaajakoskentien varteen on 1980-luvulla rakennettu vuokrarivitaloja sekä jokunen liikekiinteistö. Aiemmin alue on ollut vanhan Halssilan kaltainen työväen ja itsenäisten käsityöläisten ja liikkeenharjoittajien puinen asuinalue pienasuntoineen. Epäsäännölliset, piharakennusten ja kasvimaiden täyttämät tontit ja niiden väliin jäävät kujat muistuttavat edelleen vanhaa Halssilaa. 2000-luvulla osa vanhoista tonteista on kaavoitettu rivitaloille ja moderneille pientaloille. Jyrkkien katujen varsilla on vielä jäljellä muutamia esikaupunkiasutuksen varhaisvaiheista kertovia puutaloja tiiviisti rakentuneine pihapiireineen.
Kaupunkikuvan muutos näkyy rakennuskannan muuttumisena. Uusien, talomallistoista esimerkkejä hakeneiden pientalojen tai peruskorjattujen, 1900-luvun alun tai jälleenrakennuskauden omakotitalojen pihoilla näkyy eriaikaisten ja -ikäisten puutarhojen kirjo. Elinympäristöön on vaikuttanut myös autoistuminen. Autotalli on usein tullut pihapiiriin kasvimaan kustannuksella, varsinkin jos tontti on ollut jo alun alkaen pieni. Radan puoleisella alueella pienten omakotitalojen paikalle on rakennettu pienkerrostaloja, joiden ulkoasuun ovat vaikuttaneet liikenteen melumääräykset.
Alueen reunassa Vaajakosken puolella on säilynyt Rauhaniemen maatilasta aikoinaan lohkaistu Halssilan tila, jonka pihapiirissä kasvaa yhä omenapuita ja muuta vanhaa puutarhakasvillisuutta. Tilan pihapiiri sijoittuu 1980-luvulla rakennetun moottoritien liikenneympäristön, rautatien ja rinnakkaistienä toimivan vanhan Vaajakoskelle vievän maantien väliin. 1800-luvun lopulta ja 1900-luvulta peräisin oleva Halssilan maatilan rakennettu kulttuuriympäristö on tuulahdus vanhasta Jyväskylästä. Halssilan tilalta Vaajakosken suuntaan siirryttäessä alue Vaajakoskentien varressa vaihtuu Jyskän omakotitaloalueeksi, jota ovat vähitellen muokanneet 1940-luvun sotatarviketeollisuus sekä 1980-luvun moottoritieympäristö. Tällä jälleenrakennuskauden tyyppitaloalueella on asunut tehdastyöläisiä, ja suurten ikäluokkien myötä sinne rakennettiin myös koulu.
Etelässä Vaajakoskentien alapuolen Halssilaa rajaavat juuri toimintansa lopettanut Halssilan pesula ja Telkänpesän palvelutalokortteli, Pulmusentien ympäristön vanha omakotitaloalue sekä Aholaidan 1970-luvulla syntynyt kerrostalolähiö.
Lähteet
Haikari, Janne. Nakertaen XVI kaupunginosa. Tuohimutkan–Kivistön–Halssilan paikallishistoria. Halssilan asukasyhdistys. Jyväskylä 2001.
Lindell, Leena. Jyväskylän säilytettävien omakotitaloalueiden inventointi 2005, Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto.
Suur-Halssilan modernin rakennusperinnön inventointi, Keski-Suomen museon KIOSKI-tietokanta.
SÄILYKE – Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus 2010.
Alue Vaajakoskentien ja Jyväskylä–Pieksämäki-rautatien, Jyväskylä–Vaajakoski-moottoritien sekä Jyväsjärven välisellä alueelle on muodostunut 1900- ja 2000-luvulla. Maisemassa korostuvat 1960-luvulla korkealle mäelle rakennetut koulu ja kirjasto. Vaajakoskentien varteen on 1980-luvulla rakennettu vuokrarivitaloja sekä jokunen liikekiinteistö. Aiemmin alue on ollut vanhan Halssilan kaltainen työväen ja itsenäisten käsityöläisten ja liikkeenharjoittajien puinen asuinalue pienasuntoineen. Epäsäännölliset, piharakennusten ja kasvimaiden täyttämät tontit ja niiden väliin jäävät kujat muistuttavat edelleen vanhaa Halssilaa. 2000-luvulla osa vanhoista tonteista on kaavoitettu rivitaloille ja moderneille pientaloille. Jyrkkien katujen varsilla on vielä jäljellä muutamia esikaupunkiasutuksen varhaisvaiheista kertovia puutaloja tiiviisti rakentuneine pihapiireineen.
Kaupunkikuvan muutos näkyy rakennuskannan muuttumisena. Uusien, talomallistoista esimerkkejä hakeneiden pientalojen tai peruskorjattujen, 1900-luvun alun tai jälleenrakennuskauden omakotitalojen pihoilla näkyy eriaikaisten ja -ikäisten puutarhojen kirjo. Elinympäristöön on vaikuttanut myös autoistuminen. Autotalli on usein tullut pihapiiriin kasvimaan kustannuksella, varsinkin jos tontti on ollut jo alun alkaen pieni. Radan puoleisella alueella pienten omakotitalojen paikalle on rakennettu pienkerrostaloja, joiden ulkoasuun ovat vaikuttaneet liikenteen melumääräykset.
Alueen reunassa Vaajakosken puolella on säilynyt Rauhaniemen maatilasta aikoinaan lohkaistu Halssilan tila, jonka pihapiirissä kasvaa yhä omenapuita ja muuta vanhaa puutarhakasvillisuutta. Tilan pihapiiri sijoittuu 1980-luvulla rakennetun moottoritien liikenneympäristön, rautatien ja rinnakkaistienä toimivan vanhan Vaajakoskelle vievän maantien väliin. 1800-luvun lopulta ja 1900-luvulta peräisin oleva Halssilan maatilan rakennettu kulttuuriympäristö on tuulahdus vanhasta Jyväskylästä. Halssilan tilalta Vaajakosken suuntaan siirryttäessä alue Vaajakoskentien varressa vaihtuu Jyskän omakotitaloalueeksi, jota ovat vähitellen muokanneet 1940-luvun sotatarviketeollisuus sekä 1980-luvun moottoritieympäristö. Tällä jälleenrakennuskauden tyyppitaloalueella on asunut tehdastyöläisiä, ja suurten ikäluokkien myötä sinne rakennettiin myös koulu.
Etelässä Vaajakoskentien alapuolen Halssilaa rajaavat juuri toimintansa lopettanut Halssilan pesula ja Telkänpesän palvelutalokortteli, Pulmusentien ympäristön vanha omakotitaloalue sekä Aholaidan 1970-luvulla syntynyt kerrostalolähiö.
Halssilan kohteet
Lähteet
Haikari, Janne. Nakertaen XVI kaupunginosa. Tuohimutkan–Kivistön–Halssilan paikallishistoria. Halssilan asukasyhdistys. Jyväskylä 2001.
Lindell, Leena. Jyväskylän säilytettävien omakotitaloalueiden inventointi 2005, Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto.
Suur-Halssilan modernin rakennusperinnön inventointi, Keski-Suomen museon KIOSKI-tietokanta.
SÄILYKE – Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus 2010.