Päivi Andersson

Jyväskylän Halssila – Vanha Halssila

Vanhaa Halssilaa ovat nykyisin Nakertajantien, Kärpänkujan, Vaajakoskentien ja Revonhännän väliin jäävät alueet. Siihen lukeutuvat myös pientaloalueet Vaajakoskentien toisella puolen Pulmusentien, Kivistönrannan ja Aittokalliontien välissä, missä entisten pientalojen tonteille on paikoin rakennettu rivitaloja.

Vanhan Halssilan vanhimmat tontit on erotettu Aholaidan ja Rauhaniemen maatilojen maista 1920- ja 1930-luvulla maanmittarin tekemän tonttijärjestyksen mukaisesti. Tätä ennen alueella asui vuonna 1911 Lutakkoon perustetun Schaumanin vaneritehtaan työläisiä mökeissään. Mökit oli tuolloin pystytetty mikä minnekin, ilman yhtenäistä suunnitelmaa. Jyväsjärven rannassa Jyväskylä–Pieksämäki-rautatien takana oli lisäksi joitakin huviloita. Tehdastyöväestö ja pienyrittäjät sekä asuntojen vuokrausta harjoittaneet rakensivat joko itse tai ammattikirvesmiehen ja muurarin avustamana alueelle puisia koteja, liikekiinteistöjä ja verstaita.

Vanhan Halssilan jyrkkärinteiset tontit viettävät Jyväsjärven rantaa kohti. Asutusta leimaa omatoimisuudesta johtuva hajanaisuus ja esikaupunkimainen rakennusperinne. Vanhimmissa, pienissä omakotitaloissa oli huone ja keittiö tai hellahuone. Kookkaammat, puolitoistakerroksiset omakotitalot olivat rakennusmestarien tai omistajiensa suunnittelemia. Neliön tai suorakaiteen mallisten puurakenteisten vuokrakerrostalojen alimmassa kerroksessa saattoi olla myös liikehuoneistoja.

Halssila, Tuohimutka, Kivistö ja Lohikoski on liitetty Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuoden 1941 alueliitoksessa. Nykyisen Suur-Halssilan alueelle on vuonna 1950 tehty ensimmäinen asemakaava, mutta vanha Halssila oli jo tätä ennen rakentunut lähes valmiiksi.

Vanhan Halssilan varhaisimmat rakennukset on 2000-luvulla suojeltu asemakaavassa. Vanhoja puurakennuksia saatetaan silti purkaa, mikäli omistajat eivät ole korjanneet niitä aikanaan ja rakennukset ovat jääneet pitkäksi aikaa tyhjilleen. 1900-luvun alun asuinrakennusten tilalle on tullut hyvin varusteltuja omakotitaloja laatoitettuine pihaympäristöineen. Uusien istutusten ja pengerrysten lomasta saattaa kuitenkin yhä löytyä vanhoja puutarhakasveja ja kookkaita puita. Pihan perillä seisovat vanhat vajat, liiterit, saunat ja verstaat on toisinaan myös säilytetty kesäsaunoina, harrastustiloina tai autotalleina. Hyötypuutarhoihin ennen liittyneitä maakellareita on vanhassa Halssilassakin säilynyt.

Lähteet

Vanhaa Halssilaa ovat nykyisin Nakertajantien, Kärpänkujan, Vaajakoskentien ja Revonhännän väliin jäävät alueet. Siihen lukeutuvat myös pientaloalueet Vaajakoskentien toisella puolen Pulmusentien, Kivistönrannan ja Aittokalliontien välissä, missä entisten pientalojen tonteille on paikoin rakennettu rivitaloja.

Vanhan Halssilan vanhimmat tontit on erotettu Aholaidan ja Rauhaniemen maatilojen maista 1920- ja 1930-luvulla maanmittarin tekemän tonttijärjestyksen mukaisesti. Tätä ennen alueella asui vuonna 1911 Lutakkoon perustetun Schaumanin vaneritehtaan työläisiä mökeissään. Mökit oli tuolloin pystytetty mikä minnekin, ilman yhtenäistä suunnitelmaa. Jyväsjärven rannassa Jyväskylä–Pieksämäki-rautatien takana oli lisäksi joitakin huviloita. Tehdastyöväestö ja pienyrittäjät sekä asuntojen vuokrausta harjoittaneet rakensivat joko itse tai ammattikirvesmiehen ja muurarin avustamana alueelle puisia koteja, liikekiinteistöjä ja verstaita.

Vanhan Halssilan jyrkkärinteiset tontit viettävät Jyväsjärven rantaa kohti. Asutusta leimaa omatoimisuudesta johtuva hajanaisuus ja esikaupunkimainen rakennusperinne. Vanhimmissa, pienissä omakotitaloissa oli huone ja keittiö tai hellahuone. Kookkaammat, puolitoistakerroksiset omakotitalot olivat rakennusmestarien tai omistajiensa suunnittelemia. Neliön tai suorakaiteen mallisten puurakenteisten vuokrakerrostalojen alimmassa kerroksessa saattoi olla myös liikehuoneistoja.

Halssila, Tuohimutka, Kivistö ja Lohikoski on liitetty Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuoden 1941 alueliitoksessa. Nykyisen Suur-Halssilan alueelle on vuonna 1950 tehty ensimmäinen asemakaava, mutta vanha Halssila oli jo tätä ennen rakentunut lähes valmiiksi.

Vanhan Halssilan varhaisimmat rakennukset on 2000-luvulla suojeltu asemakaavassa. Vanhoja puurakennuksia saatetaan silti purkaa, mikäli omistajat eivät ole korjanneet niitä aikanaan ja rakennukset ovat jääneet pitkäksi aikaa tyhjilleen. 1900-luvun alun asuinrakennusten tilalle on tullut hyvin varusteltuja omakotitaloja laatoitettuine pihaympäristöineen. Uusien istutusten ja pengerrysten lomasta saattaa kuitenkin yhä löytyä vanhoja puutarhakasveja ja kookkaita puita. Pihan perillä seisovat vanhat vajat, liiterit, saunat ja verstaat on toisinaan myös säilytetty kesäsaunoina, harrastustiloina tai autotalleina. Hyötypuutarhoihin ennen liittyneitä maakellareita on vanhassa Halssilassakin säilynyt.

Lähteet