Keski-Suomen martat järjestäytyvät
Keski-Suomen Marttaliiton vuosikertomukset ja Eila Partasen kirjoittama yhdistyksen 80-vuotisen toiminnan historiikki (2015) luovat silmäyksen marttojen pitkäaikaiseen toimintaan puutarhakulttuurin edistäjinä. Jyväskylän Marttayhdistys aloitti toimintansa vuonna 1899 Martta-Yhdistyksen keskusliiton haaraosastona. Paikallisyhdistyksiä syntyi maakuntaan 1910- ja 1920-luvun kuluessa useita. Paikallisyhdistysten yhdyselin, Keski-Suomen Marttaliitto, perustettiin vuonna 1925.
Puutarhanhoidon neuvonta oli osa marttaliikkeen toimintaa alusta pitäen myös Keski-Suomessa. Jo yhdistyksen toiminnan alkuvuosina puutarhainnostuksen todettiin olevan kova ”sekä isäntien että emäntien keskuudessa”.
Marttojen puutarhaneuvontaa ohjasi käsitys puutarhanhoidon tuottamasta hyödystä.
Hyvin hoidetun puutarhan kasveista saatiin runsas sato, josta valmistettiin tuotteita osaksi ruokataloutta ja saatiin ehkäpä lisäansiotakin. Marttojen kurssien ja neuvonnan myötä kotipuutarhoihin istutettiin hedelmäpuita ja marjapensaita ja laadittiin puutarhasuunnitelmia. Silmän iloksi pihoihin välitettiin myös koristekasvien taimia ja siemeniä.
Keski-Suomen marttojen vuosikertomus vuodelta 1931 sisälsi muun muassa hedelmäpuiden mainoksia. Lähde: Keski-Suomen marttojen arkisto / Kansallisarkisto.
Palstaviljelyä ja kerhotoimintaa
Sotavuodet 1939−1944 hiljensivät marttojen toimintaa. Puute ja pula heijastuivat myös puutarhaneuvontaan. Palstaviljelyn edistäminen oli aloitettu jo jatkosodan vuosina, jolloin marttojen aloitteesta oli kunnostettu yli sata viljelypalstaa. Niitä viljeleville oli myyty siemeniä ja taimia sekä ohjattu palstojen hoitoa. Viljelypalstoja jaettiin myös siirtoväen käyttöön.
Sotien jälkeen marttatoiminta virisi uudelleen nopeasti. Paikallisyhdistyksiä perustettiin etenkin 1950- ja 1960-luvulla ripeästi eri paikkakunnille. Keski-Suomen Marttaliiton toiminnanjohtajina pitkään toimineet Maija Kujanpää ja Pirkko Heinonen ja olivat molemmat koulutukseltaan puutarhaopettajia ja toimivat yhdistyksen puutarhakonsulentteina. Kujanpään aloitteesta vuonna 1956 perustettiin erillinen puutarhatoimikunta. Toimintaan kuuluivat myös kurssit, työnäytökset ja 1950-luvun lopulta lähtien myös puutarhapäivät esitelmineen ja näyttelyineen. Osa marttojen puutarhatoimintaa olivat myös yhdestä kolmeen vuoteen kestäneet ”pihamaiden kaunistuskilpailut”.
Kotipihan hoitoon osallistuivat monesti emännät ja isännät. Pihan haravointia Uusitalon pihassa Hankasalmella 1950-luvulla. Kuva: Antti Pänkäläinen / Keski-Suomen museo.
Puutarhanhoito oli myös osa marttojen koululaisille suunnattujen maatalouskerhojen toimintaa. Lasten hoidossa olevia viljelypalstoja oli sekä kansakouluilla että kotipihoissa. Vuonna 1958 osana käynnistyi myös Kukkakerho, jonka 120 kerholaista perustivat uusia puutarhoja. Aloituspakkauksena kerholaisille jaettiin 18 erilaista lajiketta sisältänyt kylvösiemenpaketti.
Retkiä lähelle ja kauas
Marttojen puutarhaneuvonta ajoittui keväälle maalis-toukokuuhun sekä syksyllä elo-lokakuuhun. Kesäaikaan martat tekivät myös tutustumisretkiä sekä Jyväskylän seudun puutarhakohteisiin ja taimistoihin että kauemmas Suomeen alan nähtävyyksiin.
Lähialueiden kohteina olivat mm. Åströmin puutarha Keljossa, SOK:n Vaajakosken taimisto, Rauhalahden puutarhan vihannesviljely ja kasvihuoneet sekä Sulkurannan siirtolapuutarha.
Kauemmas suunnatuilla matkoilla kohteina olivat vuosien mittaan usein etenkin Lepaan puutarhaoppilaitos, Hatanpään siirtolapuutarha Tampereella ja Aulangon puisto Hämeenlinnassa.
Åströmin suvun omistama Huvilan tila Keljossa oli monena vuonna marttojen puutarharetkien kohteena. Kuva: Torsten Åström / Keski-Suomen museo.
Kasvikokeiluja ja valistusta
Teemavuosiensa ja teemakasvien nostojen kautta martat edistivät uusien lajien viljelyä ja käyttöönottoa. Esimerkiksi raparperin viljelyyn kannustettiin jo 1930-luvulla ”raparperipäivien”, taimivälityksen ja raparperin käytöstä julkaistun ohjekirjasen avulla. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden lisäksi marttojen havaintopalstoilla kokeiltiin mm. Uuden Seelannin pinaattia, taittohernettä, purjoa ja salaattia.
Kukkakerholaiset kylvivät vetäjänsä Maija Kujanpään johdolla vuonna 1959 kuivakukkien ja koristeheinien siemeniä. Kokeilussa oli 12 lajia, niiden seassa mm. jänönhäntä, oravanhäntä ja sydänruoho. Vuonna 1962 Jyväskylän Valtiontalossa vietettyjen puutarhapäivien teemana taas olivat mausteet ja yrtit, joita luonnehdittiin: ”ne ovat milteipä muotiasia nykyään”. Maustekasvi-innostus levisi myös kerhotoimintaan, jonka osana perustettiin yli 50 yrttipalstaa. Niissä viljeltiin basilikaa, kirveliä, meiramia, kynteliä, kurkkuyrttiä, unikkoa ja persiljaa.
Marttojen tapahtumissa ja esityksissä käsiteltiin myös kasvivalintoja, puita ja pensaita osana pihaympäristöä sekä tuholaisten torjuntaa. Myös järjestön pienimuotoiset julkaisut, kuten Toivo Kalervon Kun martta perustaa puutarhan (1935) tai Maija Kujanpään Meidän perheen puutarha (1952) tukivat osaltaan puutarhavalistuksen aatetta.
Martat muuttuvan puutarhakulttuurin asialla
Marttojen toiminta, esitelmien ja tapahtumien aiheet sekä kasvivälitys heijastavat puutarhakulttuurissa tapahtuneita muutoksia. Hyödystä siirryttiin 1960-luvun kuluessa kohti pihamaan viihtyisyyttä. Monivuotisten perennojen asema korostui hyötykasvien rinnalla. Muutosta kuvastaa esimerkiksi vuoden 1968 marttojen puutarhapäivien ohjelma: sen esitysten aiheina olivat mm. pihanurmikon hoito, pihan ja parvekkeen oleskelupaikat, muovin käyttö puutarhassa, astiataimet sekä kasvuturve.
Taimitarhat ja taimia välittävät liikkeet mainostivat marttayhdistyksen jäsenille tuotteitaan. Taimia saattoi tilata myös SOK:n liikkeiden kautta. Lähde: Keski-Suomen marttojen arkisto / Kansallisarkisto.
1970- ja 1980-luvulla puutarhaneuvonta kohdistui erityisesti pihan ja puutarhan suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Puutarhamartoille järjestettiin myös erityisiä koulutuspäiviä. Vaikka suurin innostus puutarhanhoitoon oli kaupungistumisen myötä laantunut, marttojen valistustoiminta mukautui muutokseen. 1990-luvun jälkeen puutarhaneuvonnan painotus oli ympäristöasioissa, kierrätyksessä ja jätehuollossa. Suurimmillaan marttayhdistysten määrä oli Keski-Suomessa vuonna 1998, jolloin maakunnassa oli 94 toimivaa yhdistystä
Puutarhanhoito on osa marttojen toimintaa myös 2000-luvulla sekä järjestön yleisneuvonnassa että paikallisyhdistyksissä. Marttojen verkkosivuilta löytyy runsaasti puutarha-alan vinkkejä, tietoa ja tapahtumia: www.martat.fi/puutarha/
