Vaikka ei omista omaa puutarhaa, vehreät piha-alueet tuottavat iloa monille. Pihat kasvivalintoineen ja rakenteineen heijastavat asuinalueidensa suunnittelun historiaa. Mesikämmenen alue Halssilassa edustaa 1970- ja 1980-luvun asuntorakentamista – täältä löytyy vielä reilusti ruskeaa lautaa.
Mesikämmenen pääosin tasakattoiset, ruskean, keltaisen, oranssin ja punaisen sävyiset rivitalot ja kytketyt omakotitalot löytyvät kipuamalla ylös Halssilanrinteeseen, mistä tiiviisti ja matalasti rakennettu asuinalue kaartuu Jyskän suuntaan. Mesikämmenen ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 1975. Kaavan suunnittelijana oli Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Antero Vainio.
Mesikämmenestä avautuvat huikeat näkymät yli Jyväsjärven kohti Jyväskylää. Kuva: Janne Syrjänen / Keski-Suomen museo.
Mesikämmeneen siis kirjaimellisesti kiivetään: alueen seitsemän rivitalonyhtiötä on tasattu jyrkkään rinteeseen. Parkkialueet sijaitsevat tonttien laitamilla, ja asuntoihin kuljetaan kapeita kujanteita tai portaita pitkin.
Rinnemaasto leimaa myös piha-alueita, jotka on osassa asuntoja erotettu toisistaan lauta-aidoin. Väistämättä alkaa pohtia, miten kauppakassien kantaminen onnistuu liukkaalla talvikelillä. Kehittyykö mesikämmenläisten tasapaino vuosien myötä?
Talojen välisiä kulkureittejä Mesikämmenessä. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
Alkuperäiset lauta-aidat rajaavat yhä monia pienpihoja Mesikämmenessä. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
Mesikämmenen yleisilmettä leimaa metsäisyys. Rakennusten väleissä kasvaa isoja puita, ja metsämaastot jatkuvat välittömästi asuintalojen tonttien vierustoilla. Pihoilla ja kujanteiden vierillä näkee yhä alueen suunnitteluajalle tyypillisiä kasveja: vuorimäntyjä, tuoksuvatukkaa, villiviiniä, pihlaja-angervoa, pensashankikkia ja vuorenkilpeä. Syksyn ruska-aikana Mesikämmenen pihlajat ja vaahterat hivelevät sunnuntaikävelijän värisilmää.
Mesikämmenen rivitaloasunnot ovat pääosin perheasuntoja, ja alue on lapsiperheiden suosiossa. Rivitalojen välien leikkialueet ja sokkeloiset kujanteet tarjoavat vaihtelevan elinympäristön lapsille. Pulkkamäki löytyy talvisin joka nurkalta, mutta trampoliinia ei omaan pihaan välttämättä saa mahtumaan. Lasten leikkialue jatkuu luontevasti lähimetsässä.
Pieni, puutarhamainen leikkialue rivitaloyhtiön pihassa. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
1970-luvulla syntyneen näkökulmasta Mesikämmen tuntuu tutulta. Tällainen oli minunkin lapsuuteni maisema kaupungissa: hieman ruskea, hieman karu, mutta kotoinen. Vaikka alueen yleisilme ja tunnelma on säilynyt hyvin, siellä täällä pihoilla näkee uuttakin: pylvästuijia, kärhöjä, pienoiskasvihuoneita, valokatoksia, pajupunoksia ja koristekiviä. Mesikämmen tasakattokodeissa eletään nykyaikaa – onneksi – sillä uudistuminen pitää alueen elinvoimaisena.
Mesikämmenen ympäristön yleisilme on kasvillisuudeltaan rehevä. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
